Lonkan nivelrikko – vinkkejä kivun hoitoon

Lonkan nivelrikko on yleinen ongelma. Tässä blogissa kerron sinulle vinkkejä lonkan nivelrikon aiheuttaman kivun hoitoon. Kerron myös  lyhyesti lonkan nivelrikosta ja miten voit itse hoitaa lonkan nivelrikon aiheuttamaa kipua. Teksti sisältää yleistä tietoa lonkan nivelrikosta mutta myös omakohtaisia kokemuksiani oman nivelrikko kokemukseni kautta.

Lonkan nivelrikko – yleistietoa

Lonkan nivelrikon perimmäistä syytä ei vielä tiedetä. Lonkan nivelrikolle altistavia tekijöitä ovat ikä, ylipaino, lonkkanivelen epämuodostumat ja kehityshäiriöt, perimä, raskas fyysinen työ ja painavien taakkojen toistuva nosteleminen, raskas liikunta sekä erilaiset lonkkavammat. Itselleni lonkan nivelrikko -diagnoosin jälkeen oli tärkeää, että lopetin itseni syyllistämisen asian suhteen – ihan kaikkeen emme elämässä voi vaikuttaa koska emme tiedä kaikkea syy – seuraus suhteita.

Nivelrikko on yleisin syy aikuisilla ihmisillä lonkan alueen kiputiloissa. Nivelrikko vioittaa koko nivelen aluetta ja voi aiheuttaa muutoksia nivelrustossa, luussa, nivelkapselissa sekä lihaksissa. Yleisimpiä oireita ovat kipu, nivelen liikerajoitukset sekä liikkeelle lähdön jäykkyys.

Kipu voi tuntua alkuvaiheen nivelrikossa nivusessa sekä reiden yläosassa. Pidemmälle edennyt nivelrikko kipuilee yleensä myös säteilevänä kipuna reiden ulko- tai sisäsyrjälle ja aina sääreen saakka. Kipua esiintyy aluksi liikkuessa mutta myöhemmin sitä voi esiintyä myös levossa. Oma kokemus lonkan nivelrikon aiheuttamasta kipu kokemuksista on hyvin kirjava: oma kipuni on ollut esim. jomottavaa, säteilevää, pistävää ja repivää.

Lonkan nivelrikon hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on kivun hallinta sekä yleinen toimintakyvyn (liikkuminen tasamaalla ja portaissa, siirtymiset, päivittäiset toiminnat, mieliala) ylläpysyminen ja jopa parantuminen.

Lonkan nivelrikko – kivun lääkkeetön hoito

Kipu on nivelrikossa iso elämän laatua alentava oire. Koska lonkan nivelrikko diagnosoidaan aina lääkärin kautta, on lääkehoito yleensä tehokas ja tärkeä osa kivun hallintaa. Kipua kannattaa kuitenkin yrittää vähentää tai hoitaa myös lääkkeettömästi, sillä lonkan nivelrikko on etenevä sairaus, jota ei lääkkeillä voida parantaa. Siksi jossakin vaiheessa nivelrikkoa lääkkeiden käyttö tulee yleensä välttämättömäksi ja tulehduskipulääkkeiden runsas ja pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia.

Lääkkeettömiä hoitoja ovat kylmähoito, liikehoito, asentohoito sekä rentoutuminen, jotka esittelen sinulle seuraavaksi lyhyesti.

Lonkan nivelrikko – kylmähoito

Paikallisesti annettava kylmähoito voi auttaa kipuun, tulehdukseen sekä turvotukseen. Kivun vähentyminen johtuu kipua aistivien hermojen johtumisnopeuden hidastumisesta. Kylmä myös vähentää tulehdusta ja turvotusta alentamalla paikallisesti kudoksen lämpötilaa.

Kylmähoitoa voi kokeilla paikallisesti esim. pakasteessa säilytettävän kylmäpussin avulla. Kylmäpussin voi laittaa alaselän- / pakaran alle ja maata pakkauksen päällä tai lonkkanivelen sivulle tai etupuolelle. Kylmäpussin käytössä on hyvä muistaa laittaa sopiva eriste ihon ja pussin väliin, esim. froteepyyhe yhden kertaisena. Paikallisesti kylmähoitoa voi antaa jopa 2 tunnin välein.

Kylmähoitona toimii hyvin myös kylmäaltaassa tai avannossa käyminen. Itse kävin paikallisen uimahallin kylmäaltaassa joka kerta vedessä tekemäni harjoittelun jälkeen. Huomasin heti että sillä oli positiivinen vaikutus lonkan alueen jäykkyyteen ja kivun tuntemuksiin heti harjoittelun jälkeen.

Lonkan nivelrikko – liikehoito

Liikehoito on tärkeä osa lonkan nivelrikon hoitoa yleisesti. Liike edistää nivelen aineenvaihduntaa ja vähentää siellä mahdollisesti esiintyvää turvotusta ja sitä kautta vähentää kipua. Kivun lisääntyminen rasituksessa saattaa vähentää huomattavasti liikkumista päivittäisten toimien lomassa ja tämän vuoksi on tärkeää aloittaa säännöllinen liikeharjoittelu kivun sallimissa rajoissa, sopivilla liikkeillä, heti ja viimeistään diagnoosin jälkeen.

Liikeharjoitteluun sopivia harjoitusmuotoja ovat kotivoimistelu, uinti ja vesijuoksu, hiihto, kävely pehmeällä alustalla ja pyöräily. Sopivat liikkumisen muodot löytyvät jokaiselle kokeilemalla ja mielestäni on tärkeää että liikeharjoitteet eivät aiheuttaisi kohtuutonta ylimääräistä kipua lonkan alueella. Liikeharjoitteissa on hyvä huomioida sekä lonkkanivelen  liikkuvuusharjoittelu että lihasvoimaharjoittelu.

Lonkan nivelrikko – asentohoito

Asentohoito tarkoittaa sellaisia asentoja, joissa kehossa esiintyä kipu helpottuu tai poistuu. Tämä tapahtuu yleensä kipualueen rentoutumisen myötä. Sopiva asento kivun vähentämiseksi kannattaa jokaisen hakea itse. Alla on luettelo eri asennoista ja miten asentoa voi tukea tyynyn kanssa.

  1. Selinmakuu. Jos sinun on hankala saada nivelrikon puoleista lonkkaa rentoutumaan ja ojentumaan, voit laittaa aluksi tyynyn polven alle. lonkan nivelrikko2. Päinmakuu eli mahallaan makaaminen. Tämä asento voi olla haastava, etenkin jos et muutenkaan ole pitkään aikaan makoillut mahallaan. Asennon hyviä puolia on se, että päinmakuulla lonkka ojentuu täysin, mikä ylläpitää lonkan liikkuvuutta ojennuksen suhteen. Tämä asento kannattaa siis ottaa käyttöön jo nivelrikon alkuvaiheessa tai kokeilla sitä silloin kun lonkka ei ole ärtynyt.

lonkan nivelrikko

3. Kylkimakuu. Jos sinusta tuntuu että kylkimakuu on sinulle luontaisin asento levätä, makaa terve lonkka alaspäin ja riittävän suuri tyyny polvien ja jalkojen välissä. Kylkimakuu asennossa ei välttämättä riitä että tyyny on vain polvien välissä, koska jos jalkaterät ovat yhdessä aiheuttaa se kuitenkin kierron ja mahdollisesti kipua ylempään lonkkaniveleen.

lonkan nivelrikko

4. Psoas asento. Psoas asento on monelle ehkä tuttu alaselän lepoasentona. Tässä asennossa ollaan selinmakuulla ja nostetaan jalat lonkkanivelistä ja polvista 90° koukkuun. Tässä asennossa voi hyödyntää esim. lattialla maatessa tuolia tai paksumpia sohvatyynyjä.

lonkan nivelrikko

Asentohoidoissa tärkeintä on rentoutuminen ja sitä kautta alueen mahdollisen kivun vähentyminen.

Lonkan nivelrikko – rentoutuminen

Rentoutumisen hyödyntäminen kivun hoidossa voi olla monelle oudompi asia. Rentoutumisesta on tutkitusti hyötyä kivun hoidossa. Rentoutumista on kuitenkin tärkeää harjoitella, jos se ei ole sinulle tuttua.

Rentoutuminen vaikuttaa autonomisen hermoston (hermoston osa johon emme voi tietoisesti vaikuttaa) parasympaattiseen osaan. Parasympaattisen hermoston tehtävänä on ‘sammutella valoja kehosta’ eli auttaa kehoa palautumaan esim. yöaikaan. Tämä valojen sammuttaminen vaikuttaa kehossa esim. hengitysrytmin ja sykkeen hidastumiseen sekä lihasten rentoutumiseen ja tätä kautta kivun tuntemuksiin. Rentoutumisella voidaan vaikuttaa siis nivelrikon aiheuttamaan kipuun sekä lihasten kireyteen.

Rentoutumisharjoituksia on monenlaisia ja niitä löydät helposti esim. Youtubesta. Helpoin tapa harjoitella rentoutumista on esim. jännitys – rentoutus -rentoutumisharjoitus sekä valmiit mielikuvarentoutus -harjoitukset. Kaikissa on tärkeää ottaa hengitys osaksi rentoutumista. Hyvä hengitysharjoitus on itsessään jo tehokas rentoutumistapa ja pelkästään sillä voi vaikuttaa tehokkaasti kivun tunteeseen.

Lonkan nivelrikko – kivun hoitomenetelmien yhdistäminen

Edellä mainittuja kivun hoito menetelmiä voi käyttää kaikkia yhtäaikaisesti tai peräkkäin. Liikehoidon eli jumpan jälkeen lonkan aluetta kannattaa rauhoittaa kylmällä tai kylmäaltaassa, kuten itse olen tehnyt. Tarvittaessa paikallisesti käytettävään kylmäpakkaukseen voi yhdistää myös asentohoidon. Ja asentohoitoon kannattaa yhdistää rentoutumisharjoitus. Tapoja on monia ja toivottavasti jokaiselle löytyy sopivat. Tarvittaessa kannattaa hakea apua esim. fysioterapeutilta.

Vastuu asioiden tekemisestä ja toteuttamisesta on kuitenkin nivelrikkoa sairastavalla henkilöllä itsellään. Jos koet että näistä kivunhoito menetelmistä on sinulle apua, ota ne päivittäiseen tai viikottaiseen käyttöösi ja tee niistä luonnollinen osa arkeasi.
Kivun itsehoidosta löydät lisätietoa esim. Terveyskylän sivuilta.

Toivon sinulle voimia ja kivuttomia hetkiä.

Maria Rantonen

Nivelrikko lonkassa ja polvessa

Tässä blogissa kerron sinulle nivelrikosta. Keskityn tekstissäni lonkka- ja polvinivelen nivelrikkoon. Kerron blogissa nivelrikon oireista, fysioterapian sisällöstä sekä omahoidon merkityksestä nivelrikon hoidossa.

Nivelrikko ja sen oireet

Nivelrikko (artroosi) on maailman yleisin nivelsairaus. Lonkan nivelrikon esiintyvyys on 25,3% ja polven nivelrikon esiintyvyys on 45,7%. Nivelrikko on seurausta useista eri tekijöistä, jotka vaikuttavat nivelten rakenteeseen sekä toimintaan. Nykykäsityksen mukaan nivelrikko vaikuttaa niin nivelrustoon ja sen alla olevaan luuhun, nivelsiteisiin, nivelkapseliin, nivelkalvoon sekä niveltä ympäröiviin lihaksiin. Nivelrikossa nivelpinnan alainen luu muuttuu normaalia paksummaksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että luun paksuuntuminen alkaa ennen nivelruston kulumista, mikä on merkki siitä, että nivelpinnan alainen luu on oleellinen osa nivelrikon kehittymistä. Lisäksi on myös näyttöä siitä, että nivelpinnan alaisen luun aineenvaihdunta kiihtyy ennen varsinaisen nivelrikon alkamista. (Murphy ym. 2010; Hunter ym. 2006; Moskowitz 2009.)

Polven nivelrikko on etenevä vaiva. Polven nivelrikon riskitekijöitä ovat polvinivelen tulehdukset, ikääntyminen, ylipaino, virheasennot, kuormittava työ, traumat sekä perimä. Polven nivelrikon oireita ovat rasituksessa ilmenevä kipu, joka painottuu polvinivelen sisäpuolelle, aamujäykkyys sekä pitkään istumisen jälkeen liikkeelle lähtiessä sekä turvotus. Kävely voi vaikeutua ja kipua voi esiintyä erityisesti porraskävelyn yhteydessä. Polven nivelrikon fysioterapeuttinen hoito painottuu polviniveltä tukevien lihasten harjoittamiseen, kivun lievitykseen, mahdollisen ylipainon vähentämiseen sekä tarvittaessa apuvälineiden käytön opetteluun. Fysioterapialla on mahdollista hidastaa taudin etenemistä sekä ylläpitää toimintakykyä ennen mahdollista tekonivelleikkausta. (Kettunen ym. 2013; Käypä hoito -suositus 2014; Artz ym. 2015.)

Lonkan nivelrikkoa lisääviä riskitekijöitä ovat ikääntyminen, kuormittava liikunta ja työ, ylipaino, aiemmat vammat sekä perintötekijät. Lonkan nivelrikkoon liittyy myös kudosten muutoksia jotka alkavat nivelruston häviämisenä ja muutoksia voidaan havaita myös lonkkaniveltä ympäröivissä lihaksissa. Lonkkanivelen rusto- ja luumuutosten seurausten takia lonkkaniveltä ympäröivä nivelkapseli paksuuntuu sekä jäykistyy. Lonkan nivelrikossa yleisempiä oireita ovat kipu, nivelen liikerajoitukset sekä jäykkyys. Lonkan nivelrikko haittaa toimintakykyä ja liikkuvuuden vähentyminen voi esimerkiksi vaikeuttaa pukeutumista. (Hunter ym. 2006; Kettunen ym. 2013; Käypä hoito -suositus 2014.)

nivelrikko

Nivelrikko

Lonkka- ja polvinivelen nivelrikon fysioterapia

Fysioterapian osalta vähintään 12-viikkoa kestävä kuntoutusjakso sisältäen ohjausta ja neuvontaa voi helpottaa nivelrikon oireita, parantaa toimintakykyä sekä siirtää leikkauksen tarvetta. Suositusten mukaan terapeuttista harjoittelua sisältävä kuntoutus tulisi olla ensisijaisena hoitomuotona lonkan- ja polven nivelrikossa. Nivelrikon kuntouksessa pääpaino on terapeuttisessa harjoittelussa, jossa ylläpidetään nivelten liikkuvuutta sekä lihasvoimaa. Muilla fysioterapeuttisilla menetelmillä voidaan lievittää oireita. Esimerkiksi manuaalinen terapia yhdistettynä terapeuttiseen harjoitteluun saattaa vähentää kipua sekä vaikuttaa toimintakykyyn parantavasti. Fysioterapiassa itsehoidon ohjauksella tarkoitetaan niitä ohjeita ja neuvoja miten asiakas voi itse hoitaa omia oireitaan ja näitä keinoja voi olla esimerkiksi sopivat liikuntamuodot, kivun hallintakeinot, painonpudotukseen tai ruokavalioon liittyvät asiat. Itsehoidon yhtenä tarkoituksena on lisätä pystyvyyden tunnetta sekä vähentää liikkumisen pelkoa. (Fransen ym. 2015; Kettunen ym. 2013; Käypä hoito -suositus 2014; Svege ym. 2015; Baert ym. 2017.)

Terapeuttinen harjoittelu sekä säännöllinen liikunta ovat tärkeimmässä roolissa nivelrikon hoidossa ja liikuntaharjoittelua suositellaan kaikille nivelrikon oireista kärsiville koska liikunnan vaikutuksista on eniten näyttöä. Lihasvoima-, tasapaino-, sekä liikkuvuusharjoittelulla on havaittu olevan eniten vaikutusta lonkan nivelrikossa toimintakyvyn osalta. Lihasvoimaharjoittelu vaikuttaa suoraan toimintakykyyn esim. portaissa kävelyyn, tuolilta nousuun sekä kävelynopeuteen. Lisäksi vedessä tehtävillä harjoitteilla on selviä hyötyjä ja on hyvä harjoitusmuoto nivelrikon kuntoutuksessa. Myöskään kivun tunteesta kuntoutuksen aikaisessa harjoittelussa ei ole todettu olevan haittaa koska pienen kivun kanssa tehty harjoittelu saattaa jopa tuoda parempia tuloksia kuin täysin kivuton harjoittelu. (Batterham ym. 2011; Beselga ym. 2016; Bieler ym. 2014. Al-Qubaeissy ym. 2013; Smith ym. 2017.)

Fysioterapia on tärkeässä roolissa nivelrikon hoidossa. Fysioterapeutin vastaanotolla tehdään aluksi perusteellinen tutkimus oireiden ja ongelmien arvioimiseksi ja selvittämiseksi. Asiakkaan tavoitteiden pohjalta suunnitellaan sopiva yksilöllinen harjoitusohjelma sekä liikkeet. Oletko aktiivisesti etsinyt itsellesi monipuolisia kivunhallintakeinoja, joilla voisit saada kipuasi paremmin hallintaan?

Jaakko Hyvärinen, fysioterapeutti (YAMK)

Lähteet: Al-Qubaeissy, K., Fatoye, F, Goodwin, P. & Yohannes, A. 2013. The effectiveness of hydrotherapy in the management of rheumatoid arthritis: a systematic review. Musculosceletal Care. 11:3-18. https://doi.org/10.1002/msc.1028

Artz, N., Elvers, K., Lowe, C., Sackley, C., Jepson, P. & Beswick, A. 2015. Effectiveness of physiotherapy exercise following total knee replacement: systematic review and meta-analysis. BMC Musculosceletal Disorders. 16:15. https://doi.org/10.1186/s12891-015-0469-6.

Baert, I., Meeus, M., Mahmoudian, A., Luyten, F., Nijs, J., Sabine, M & Ver-schueren, S. 2017. Do Psychosocial Factors Predict Muscle Strength, Pain, or Physical Performance in Patients With Knee Osteoarthritis? JCR: Journal of Clin-ical Rheumatology. 23(6):308–316. https://doi.org/10.1097/RHU.0000000000000560.

Batterham, S., Heywood, S. & Keating, J. 2011. Systematic review and meta-analysis comparing land and aquatic exercise for people with hip or nee arthritis on function, mobility and other health outcomes. BMC Musculoskeletal Disorders 2011, 12:123. https://doi.org/10.1186/1471-2474-12-123.

Beselga, C., Neto, F., Alburquerque-Sendín, F., Hall, T. & Oliveira-Campelo, N. 2016. Immediate effects of hip mobilization with movement in patients with hip os-teoarthritis: a randomised controlled trial. Man Ther. 2016; 22: 80– 85. https://doi.org/10.1016/j.math.2015.10.007.

Bieler, T., Magnusson, S., Kjaer, M. & Beyer, N. 2014. Intra-rater reliability and agreement of muscle strength, power and functional performance measures in patients with hip osteoarthritis. J Rehabil Med. 2014;46:997–1005. Viitattu 8.4.2018. Doi: https://doi.org/10.2340/16501977-1864

Fransen, M., McConnell, S., Harmer, A.R., Van der Esch, M., Simic, M., Bennell, K.L. 2015. Exercise for OA of knee. Cochrane Database Syst Rev 2015; 1: CD004376. https://doi.org/10.1002/14651858.cd004376.pub2

Hunter, D. & Felson, D. Osteoarthritis – Clinical review. BMJ 2006;332:639–42. https://doi.org/10.1136/bmj.332.7542.639

Kettunen, J., Salo, P., Ulaska, M., Kangas, H. & Ahola, S. 2013. Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapia. Suomen Fysioterapeutit ry. http://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00001.

Käypä hoito -suositus. 2014. Polvi- ja lonkkanivelrikko. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50054#K1.

Moskowitz, R. W. 2009. The Burden of Osteoarthritis: Clinical and Quality-of-Life Issues. American Journal of Managed Care. 2009;15:S223-S229. https://www.ajmc.com/view/a235_09sepmoskowitzs223to229

Murphy, L., Helmick, C., Scwartz, T., Renner, J., Tudor, G., Koch, G., Dragomir, A., Kalsbeek, W. Luta, G., Jordan, J. 2010. One in four people may develop sympto-matic hip osteoarthritis in his or her lifetime. National Institutes Of Health. Osteoarthritis Cartilage. 2010 November; 18(11): 1372–1379. https://doi.org/10.1016/j.joca.2010.08.005.

Smith, B., Hendrick, P., Smith, T., Bateman M., Moffatt, F., Rathleff, M., Selfe, J. & Logan, P. 2017. Should exercises be painful in the management of chronic mus-culoskeletal pain? A systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med. 2017 Dec; 51(23): 1679–1687. https://dx.doi.org/10.1136%2Fbjsports-2016-097383.

Svege, I., Nordsletten, L., Fernandes, L. & Risberg, M. 2015. Exercise therapy may postpone total hip replacement surgery in patients with hip osteoarthritis: a long-term follow-up of a randomised trial. Ann Rheum Dis. 2015; 74: 164– 169. https://doi.org/10.1136/annrheumdis-2013-203628.

Kuvan lähde: https://www.freepik.com/free-photo/elderly-woman-sitting-wheelchairs-with-knee-pain_2888804.htm#query=knee-pain&position=8